viikonloppu oli ja meni, taas. mutta mulla oli oikeesti ihan kivaaki. nopeesti kerrattuna perjantaina oltiin hiihtääs, pulkkailees, saunomas ja eilen viettääs synttäreitä pienellä porukalla. mua jotenki ahisti koko illan enkä tiä edes sille mitää syytä, tai no ehkä mä tiän mutta se on ihan typerä ja turha. naurettavan illasta teki se kun herra x jäi vessaan jumiin ja joutui olla sielä ainaki kaks tuntia. sinä aikana sain puhelun. se sai mut ihan pois tiloiltani, olin samaan aikaan maailman onnellisin ja maailman surullisin. mä luulin etten mä pystyisi siihen, mut se meni yllättävän kivuttomasti, oikeestaan mulle tuli siitä hyvä mieli. mä lähdin vasten mun tapoja jo yöllä (enkä vasta aamulla) kotiin ja sain nukuttua heräämättä aamun asti ekaa kertaa kuuteen viikkoon. ehkä sen takia tänään onki ollu hyvä päivä. voiku tämmönen tunne olis edes kahtena päivänä viikosta.
"fight, babe, i'll fight to win back your love again. i will be there, i will be there. love, only love, can break down the walls someday. ~~ if we'd go again all the way from the start, i would try to change the things that killed our love. your pride has built a wall so strong that i can't get through. is there really no chance to start once again, i'm loving you."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti