tein eilen jotain, mitä jokasen pitäis kokee ees kerran elämässään; olin sirkukses, ekaa kertaa elämässäni. oon aina ajatellu, et se on joku tenavaperheiden hupijuttu mutta kyllä mä ainaki viihdyin sielä. varsinki kaikki musiikki- ja eläinesitykset on lähellä mun sydäntä, eikä toki niissä komeissa miehissäkään mitää vikaa ollu... trapetsitaiteilijajäbä meinas ihan oikeestioikeesti tippua tuolta ja sillä sekunnilla kaikki pysähty mukaanlukien varmaan mun sydän, hyi saatanajumalauta ku säikähdin!
tällä pikkulomalla mulla on ollu ihan hyvä fiilis vaikka nyt onki lähiaikoina kasaantunu kaikki sellaset ongelmat niskaan, joille mä en voi yhtää mitää. mä vihaan yli kaiken sitä ku pitää tressata ja murehtia asioista, joihin sä et voi vaikuttaa tai jotka ei riipu susta. silti ne satuttaa. mut mä en latistu tosta kaikesta paskasta enää yhtää samalla tavalla ku ennen, ehkä mä oon sit vaan oppinu ottamaan sen paremmin vastaan tai sitte mä en yksinkertasesti jaksa enää välittää mistää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti