njaahnjaahnjaah, eilinen ilta oli ehkä aneemisin lauantai mitä oon ikinä eläny. istuin yksin kotona, selvinpäin. oikeesti. tänään aamusta kävin lenkillä ja sit oonki kokopäivän istunu tallis repimäs tarroja fiiatista. voi vittu mikä homma, varsinki jos on nii dorka, että repii niitä mattoveitten terällä eikä tajua käyttää kuumailmapuhallinta... eikä oo ku sataviissataa haavaa sormis. nais.
kuvailin eilen aikani kuluks mun rakkauksia, eli leimoja ja koruja (joista puoliakaa en tällähetkellä käytä). mä rakastan yli kaiken tatuointeja ja lävistyksiä, mut kamala piikkikammo on estäny mua ottamasta jälkimmäisiä. mutta mulla on kyllä muutama, jonka aion vielä joskus hommata aiva varmasti. tatuoiminen ei oo puoliksikaa nii pelottavaa, koska niitä neuloja ei siinä nää. eikä tatuoiminen oikeestaan edes satu. eli ehkä se lävistäminenkää ei mikää kuolettava juttu olisi...?
niskan tähdet oon ottanu 13.11.2010 ja jännitin sitä nii paljo, että edeltävä iltana mulla nousi kuume. petyin kyllä suuresti ku se ei sattunu vähääkää siitä mihin varauduin. tuntu lähinnä siltä ku joku ois rapsuttanu niskasta, paitsi ton suurimman tähen kohdalla piti vähä irvistää ku se meni niin lähelle kalloa. jalan tatuoinnin otin ekaks 16.1.2013 ja kävin paikkaamas sitä pari viikkoo sitte ku koko alareunaa ei näkyny enää ollenkaa, niin pahasti se oli kulunu. voin sanoo, et tohon kohtaan sattu enemmän ku kiitettävästi mut eihän tossa ookkaa ku luut ja ohut iho. mutta törkeen hieno se on.
noista koruista sen verran et tunnelit on 6mm ja ne saan varmaan laitettua jo ihan parin viikon päästä! nyt ku kuitenki jo 6mm spiraalit korvissa. mutta kuitenki suuruuden hulluna menin ja tilasin jo kamat kasiinki asti... hups. rustos mulla on tällähetkellä vaan yks reikä, mutta toinen on ollu suunnitelmis siitä asti ku ekan otin. noi renkaat siis lähinnä niitä varte. myös pari muuta rööriä venärin viereen tulee heti ku saan aikaseks. noi sormukset onki mulle tosi tärkeet ja niillä on paljo tunnearvoa, enkä suostu muita käyttämäänkää. noi on ollu mulla nyt 5 vuotta käytössä, enkä aio niistä ikinä luopua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti