luulin löytäneeni tieni, mut olin väärässä

"tapaat jonkun, saat perhosia vatsaan. uneksien päiväst toiseen et se vastaa, no se antaa vastakaikuu ja sä hymyilet, koska pitkään aikaan ei oo tuntunu nii hyvälle. hukut sen silmiin, sulat sen syliin, vannot itsellesi ettet tule tätä tyrii. se tunne kihelmöi sun vartalos, kylmät väreet kun se hipaisee ees vartaloos. ootat sen soittoo, himoitset huulii, se on sun mieles ja tulee sun uniis. kun tapaat sen, susta tuntuu että änkytät, oot heikkona siihen, kuin lasi särkyvä. oot valmis tekee mitä vaa sen puolesta, susta tuntuu että yhdes kunnes korjaa kuolema. rakkaus sokaisee, ei sua huoleta, uskot et se on sun luona vielä huomenna.

ensitapaaminen kuin elokuvast, muista tarinoista erottuvat. sä välität siitä niin paljon et se sattuu, katsoessas sen silmii uudestaan tuut rakastuu. saatko vastakaikuu, se halaa hellästi. makaat sen vieres, se silittää sun selkääsi, ottaa susta kiinni ja vetää sut kainaloon. susta tuntuu et paikkas siinä aina on. kaks sieluu, toinen vapaan taivaan lintu, vapauden siivin sinun sydämesi riutuu. mut et välitä, lepäät sen käsillä, lämpimänä tunnet ihon, kosketuksen, värinän. ja millä väliä, ku olet sen kaa. ku tiet erkanee, odotat jo ensi kertaa. oot ollu siihe koukus siitä asti ku sen tapasit, annoitko sydämesi, vaiko sen vaan varasti?

ei menny käsikirjotuksen mukaan vaan käsikirjoituksest tuli rumaa. oot hulluna siihen, se saa sydämesi sykkii. mut sit näät sen, eikä se oo yksin, toinen nainen kainalossa muka vaan kaveri. vedät syvään henkee, toivot olevasi parempi. mut et oo, ei kuulu enää soittoo, ei se palaa luoksesi vaikka kuinka toivoo. se jää sun uniin, et saa sitä mielestäs. heräät aamul, toivot sen olevan vieressäs. tiedät et sil on toine, silti haluut rakastaa. sä oot koukus siihe tunteeseen mikä tulee kun tapaat sen yhä uudelleen. tiedät se ei haluu sua ja se sattuu."