raise up your lowered head to hear the liberation beat

oikeesti suoraan sanottuna mikä vittu kaikkia uskovia ihmisiä vaivaa? eikä kenenkää tartte vetää ny mitää avomaakurkkua tai hevoskärryä sukupuolielimiin, koska tässä on ny tulossa vaan mun näkemys asioista. ja ihan oikeesti, mulle on se on aiva yhtä sama uskooko joku jumalaan ja kuoleman jälkeiseen elämään ku se, että kummanko laittaa leivälle ensi; kinkun vai juuston. mä en edes laita kinkkua.

mutta voi perse mua ottaa nuppiin ihmiset, jotka tuomitsee mun tekemisiä sen perusteella mitä niiden moraali sanoo ja minkä jumala kieltää. aiva sama mulle! mä en usko jumalaan, tai oikeestaan en usko sen olemassa oloon. mä en usko, että ihmiset pääsee taivaaseen jos ne käyttäytyy oikein, enkä mä myöskään usko että on mitää helvettiä olemas. ihan sama jos ihmiset sitte edelleen uskois johonki menninkäisiin ja saunatonttuihin.

jos joku yläkerran herra olis olemas niin miks ihmiset kokee kurjuutta ympäri maailmaa? miks ihmisiä kuolee nälkään ja eri tauteihin? miks kaikki ei oo edelleenkää saman arvosia? miks ihmiset kokee ilkeyttä ja väkivaltaa? miten voi olla mahdollista että rahalla saa mitä vain; onnea ja armahduksen? turha sanoa, ettei jumala kerkee auttaa kaikkia, koska mikä määrää ketkä on muka etuoikeutettuja? mä en oo ainakaan saanu jumalalta apua kertaakaan koko elämäni aikana, mut ei sillä että edes olisin kamalasti pyydelly.

enkä oo oikeestaan koskaa nähny sen auttavan ketää tuttuakaa. ihan yhtä kurjaa on ympärilläki ku sitä rupee miettimään. se on vaan kiinni ihmisistä itestään, pääseekö ne pois sieltä. se on vaan kiinni siitä mitä sulla on korvien välis. oma ajattelutapa vaikuttaa yllättävän paljo siihen miten sä näet asiat ja oikeestaan millää muulla ei oo väliä. 

enkä mä tajua sitä miks pitää mennä kirkkoon syömää jotai turkasen pahvia ja viinilitkua, että sais armahduksen? huhhuh. mä ainaki saan armahduksen pahoista teoista sillä, että pyydän yksinkertasesti anteeksi. antaa muuten helvetisti enemmän mielenrauhaa ku se pahvin palan syöminen. ehkä anteeksipyyntö ei riitä hyvittämään kaikkee mutta sitte se on virkavallan asia, ei mun, ei sun, eikä jumalan.

ehkä joku tuntee jumalan auttavan itteensä ja olevan tukena, mutta mä hekilökohtasesti puhun mielummin vaikka pehmopupulle ku sille. kummallaki on ihan yhtä vähä vaikutusta yhtää mihinkää. ihmisten pitäis uskoo enemmän itteensä, ei pidä ootella et joku muu tulee korjaamaa asiat sun puolesta. 

ps. oon kyllä käyny koulut ja tiän että jumala pitäis kirjottaa isolla, mutta mä en nää siihen mitää syytä joten shutthefuckup. tää postaus ei myöskää tarkota ettenkö tykkäisi uskonnosta aineena ja etteikö se kiinnostaisi mua.

"and i know you're scared of dieing man and i am too, but just pretending, it's not happening isn't gonna see us through. so just accept that there's an end game and we haven't got much time. and now we can try and do things right. forget about the crazy things that people have believed and think of wondrous things that normal people have achieved, 'cos i've known beauty in the stillness of cathedrals in the day. i sang "glory hallelujah!" won't you wash my sins away? but now i'm singing my refrain and this is what i say, i say there never was no GOD. there is no god so clap your hands together. there is no god, no heaven and no hell. there is no god, we're all in this together. there is no god so ring that victory bell."