kaiken voi ja pitää anteeksi antaa

"syytin kaikkii muita osoittaen sormee. luulin ampuneeni muita, ammuin itseeni polveen. uin syvemmälle kuoppaa, ei ketään kehen luottaa, ei mieheen tai naiseen. sitten pimeys se valtasi kaiken ja sielt ei ollu pois pääsyy. mut mikä oli tää syy? jokin suurempi voima sinne johdattava. se jokin, se jokin oli kohdattava. kädes hirttoköysi, toisessa ässä. venaaminen päättymässä. mietin siinä hetkes, et tää on tässä, tää on tässä. jokin odottamaton, mieli niin malttamaton. sit joku veti alta maton. en uskonu ikinä, et ison mustan mörön takaa löytyki minä. ~~ kerran kävin kattoon silmiin pimeyttä. sama mitä teen, niin se pysyy läsnä. ypöyksin maailmas synkäs, pimeessä. siks onki pieni ihme, et oon tänään tässä. ei ketään kelle nauraa, ei ketään kelle huutaa. en uskaltanu nukkuu, joutu painajaisii tuijottaa. monelt meni luottoystävät, ku selkään puukottaa. sen jälkeen sama paska läpi uuestaan. ~~ nykyään se on mä, joka laivaa ohjaa. mää, joka päätän mihin mun päivät johtaa. valmiina kohtaan, päähän tippuu vaan sontaa. mut meno se, et oon valmiin sen voittaan. jos en kulkis täl valaistul polul selkä suorana, ihan sama, jos oisin syntyny kuolleena. totuus, kun se tulee ilmi, mä lupaan, sulta katkee filmi. olo uninen, valoon astuminen, jääkylmään veteen kastuminen. iskee niinku tuhat jääpiikkii sun selkään. älä pelkää. ota se vastaan, silmät auki. kokonaisvaltaisesti nauti."

semmosta. mulla on ollu ihan hyvä loma mutta silti tänää on semmonen olo, että voivitunvitunvittu. kaikki on niin suolesta ku vaan ikinä voi olla. vaikka mä kuinka koitan yrittää olla normaali ja ilonen, en vaa voi näille tunteille mitää. en vaa voi juosta niitä karkuun. olishan se hienoa jos näitä ei olisi. oon niin kyllästyny tähän ainaseen paskaan oloon. jokatapaukses nyt lomalla oon paljuillu, ryypänny, paljuillu, ryypänny, ollu ahdistunu ku ei saanu nukkua rauhas (ehkä musta ei vaan oo ihmissuhteisiin?), nähny maailman naurettavimmat kettupileet daan kans ja käyny vänkällä kaffilla keskellä yötä.

ps. mulla olis taas ollu  mahdollisuus siihen yhteen asiaan, jota oon toivonu jo ihan liian kauan, mutten uskaltanu taaskaa. oon niin pettyny itteeni.