"oon huomannu miten maailma muuttuu, frendeihi erilaisii side on murtunu. musta tuntuu, et se on kaikille hyväksi. katsoin maailmaa ja toisen minäni hylkäsin, silloin kaikki mua selkään puukotti. mä muutuin, uskotte tai ette, jätin entisen elämäni itsekkyyden keskelle. keskityn siihen mitä mulla on tässä. mitä saada elämältä, mihin panostaa? kun olin tyttö, joka pelkäs omaa varjoaan, se kuvastaa hyvin aikojani menneitä."
"elän täs hetkes, enkä katso taakseni. mul on kaikkee paskaa, mut tää on mun laiffi. tulee välil virheit, mut annan silti kaikkeni. tuntuu silt, et elämän kanssa mä painin. ehkä tää jää tähän, mutta ehkä mä jatkan, vaikka kaikkee yrittäis, mut paiskataa maahan. onneks mul on frendei, ne auttaa jatkaan matkaa, vaikka mun niskaa tulis kuinka paljo paskaa. mitä siit, vaik haluisin tätä tehdä, jos haluun tätä tehdä ei mikää mua estä. elän täs hetkes, enkä katso taakseni vaik vastas ois tuhansii esteit. mul on kaikkee mitä mä tääl tarviin, oon valmis ottaa vastaa mitä ikinä tää vaatii. no mitä seuraavaks? no mietitää sitä huomen. yhä enemmän tunnen itseni varmemmaks. sydän betonist, mut ulkokuori pehmeempi, siks mun ei tarvii tukeutua plekseihin. oon sitä mitä muut ei ole, siks mä pystyn avaamaan kaikki ovet."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti